Showing posts with label thoughts. Show all posts
Showing posts with label thoughts. Show all posts

Thursday, August 19, 2010

Häh

Levottomuus ilmeisesti jatkuu vuodesta toiseen, päivästä toiseen. Mieli muuttuu valonnopeudella, eikä välillä mikään paikka tunnu hyvältä. Yleensä olo helpottuu kun pääsee yksin rauhoittumaan, juomaan kupin teetä ja vaikka kirjoittamaan. Rutiinit helpottavat mieltä. Tulee turvallinen olo, kun herää tiettyyn kellonaikaan, keittää sen kupin kahvia tai teetä, tekee tietyt asiat samalla tavalla päivästä toiseen. Valheellinen turvallisuuden tunne, keino piiloutua harmauteen. Kalenteri jota seurataan, johon "tärkeät" menot ja velvollisuudet kirjataan.

Mieltäni rauhoittaa kun saan kastella yrttejäni ja huonekasveja. Kun laitan ruokaa ja istun hiljaa parvekkeella. Kun luen kirjaa ulkona tai omassa sängyssäni. Se, että nukun tietyllä puolella sänkyä tai että tyyny on tietyllä lailla. Mieli puhdistuu samalla kun kuuraa keittiön tai heittää pyykit pesukoneeseen. Naurettavaa, mutta näin se on. Samalla kuitenkin voin helposti nukkua öitäni maassa tai vaikkapa autossa. Voin pitää asuntoani sotkuisena viikkokaupalla, enkä välillä edes muista sen olemassaoloa.

Yhdessä hetkessä olen täysin tyytyväinen vallitseviin olosuhteisiin, vaikka ne eivät aina kummoisia olisikaan. Minuutin päästä repeän liitoksistani turhautumisesta, kun eloani häiritään minusta riippumattomista syistä, enkä pysty asioita korjaamaan. Tietysti voisin ajatella loogisesti, että kaikki tämä on vain ah niin katoavaisen nuoruuden suomaa levottomuutta ja ehkä tyhmyyttä. Kyllä varmaan jossain vaiheessa hyväksyn kohtaloni kadota samaan harmauteen kuin kaikki muutkin. Nyt voin kuitenkin olla välittämättä ympärillä vallitsevasta kyynisyydestä ja nauttia ikäni suomasta kapinahengestä, joka tietysti varisee itsestään vuosieni karttuessa. Hah.

Monday, July 19, 2010

Some thoughts.

!

Näillä näkymin meillä on tämä elämä, ja se on pitkä tai lyhyt, riippuen siitä miten sitä katsoo. Elämä on pitkä, sillä siihen mahtuu lukemattomia hetkiä, enkä osaa kuvitella, että tästä maailmasta loppuisi kesken asiat, joita tutkia ja ihmetellä. Toisaalta niin lyhyt, sillä jos jätät tutkimatta, voit huomata päiviesi kuluneen loppuun kuin huomaamatta. Eläkäämme siis täysillä, carpe diem ja muita latteuksia! Eimut, yksinkertaistahan se on. Ollaan onnellisia ja tehdään muut ympärillämme onnelliseksi. Ei ole oikeaa tapaa elää. Jos tekee mieli vuokrata avoauto ja lähteä kiertämään Chicagosta Kaliforniaan, tukka hulmuten tuulessa ja Route 66:n vaan kasvaessa tutummaksi, tee se.



Kokeile! Millainen olisi elämä, jossa ei murehtisi laskuista, paskaduunista, ihmisten mielipiteistä, tarkasta dieetistä ja parista näppylästä? Arjesta irtautuminen on vaikeaa, mutta jos arki on sinulle kirosana, niin miksi haluaisit viettää siinä suurimman osan kurjasta loppuelämästäsi? Minusta arki on ihanaa, sillä teen siitä itselleni sellaisen.



Haluaisin joskus valmistua nälkätaiteilijaksi ja olla tekemättä rehellistä työtä niin kauan kuin sitä voi vain välttää. Vapaus on tärkeämpi kuin raha, vaikka raha mahdollistaakin kaikkea kivaa. Vapaus kulkee käsi kädessä itsenäisyyden kanssa. Ihmiskunnalle oikeasti tärkein opetus olisi, että toista ihmistä ei voi, eikä kuulu omistaa. Jos voisin elää jonkun rinnalla rakastaen, antaen ja saaden, mutta en ottaen, eläisin niin.



En usko jumaliin, vaan filosofiaan ja elämisen iloon. Säännöille nauran ja mielestäni laki omaa myös puutteita. En herää mielelläni aikaisin aamulla, valvon joskus öitä, mutta toisinaan saatan mennä aikaisinkin nukkumaan. Ihmiset joilla on persoonaa ja karismaa vetoavat minuun. Kauneus on ihanaa, elämän suola, ja sitä löydän kaikkialta ja kaikista. Erilaisuus on kaunista, ei täydellisyys.



Rakkauden kesä 2010, niin ne sanoo.

(Kuvat ihan googlesta)

Friday, July 16, 2010

Thoughts


Hard rock cafe in Roppongi, my sister, me and Emmi


Me and Misha

*****

I miss Japan like hell.

I miss Anna and little Sarah Lauriina, even though I've never even seen her. I want to walk the streets of Roppongi, Shibuya and Harajuku, I want to see a movie in a huge movie theatre right next to my old home. I want to dress up for Harajuku Sundays, see the dancing Elvis' and the bands playing on the streets. I miss watching people sleep on the subways and watching some read porn. I miss jumping and singing on the streets with my dear friends, making all the Japanese business men and pretty, tiny and shy Japanese women stare. I would like to take photos of all the wonders of Tokyo, Hiroshima, Osaka, Naga and so many beautiful cities. I miss the smell of the trees near Fuji yama, the great Fuji mountain. I remember it smelling just like home, just like the trees of Finland.

Soon, I hope.


picture by Anna Salminen